Etenkin Yhdysvalloissa mönkijät ovat olleet suuressa suosiossa jo useamman vuosikymmenen ajan. Yhdysvalloissa myytiin jo yli puoli miljoonaa mönkijää vuodessa silloin, kun Suomessa vastaavat luvut olivat vasta muutamassa sadassa. Vasta 90-luvun alkupuolella suomalaiset yrittäjät heräsivät ajatukseen tuoda suurempia määriä erilaisia mönkijöitä Suomeen. Mönkijät tuntuivat sopivan erinomaisesti Suomen oloihin. Suomalaiset kiinnostuivat heti uudesta ja jännittävästä kulkuneuvosta, mutta yleisin kysymys tuntui vielä olevan, missä näitä käytetään ja missä näillä saa ajaa?
Suomessa on paljon metsiä, metsäautoteitä, maaseutua ja kesämökkejä, joihin mönkijöiden maastokulkuominaisuudet sopivat kuin nappi silmään. Niitä voi hyödyntää ammattimielessä myös apuvälineinä esimerkiksi virkistysalueilla, golf-kentillä tai ratsastustalleilla. Lisäksi suomalaisten luonne on ahkera ja aktiivinen. Erityisesti ulkoilmassa työnteko ja oleskelu on monelle rakas harrastus tai tapa viettää vapaa-aikaa. Täten ammattikäytön lisäksi myös vapaa-ajan käyttötarve on merkittävä. Mönkijät sopivat pelkäksi kulkuneuvoksi tai vaikka kauppakasseiksi. Lisävarusteiden kanssa niistä voi rakentaa erittäin monipuolisen apuvälineen melkein mihin tahansa työhön.
Mönkijät Suomessa
Mönkijät ovat muuttuneet paljon 90-luvun malleista, ja niitä käytetään tänä päivänä yhä enemmän hyötyajoneuvoina ja työkoneina. Tämän päivän mönkijämalleja voi käyttää tehokkaasti ja monipuolisesti hyvin erilaisissa maastossa tehtävissä töissä kuten lumitöissä, metsänhoidossa ja vapaa-ajan palveluiden parissa. Suurin osa Suomessa ostetuista mönkijöistä ostetaan juuri hyötykäyttöön. Yksityisessä käytössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tavaran kuljettamista, lumen auraamista ja erilaisia huoltotöitä. Mönkijää ei kuitenkaan saa käyttää apuvälineenä metsästyksessä eikä sillä saa kantaa aseita maastossa.
Ammattimielessä mönkijöistä on suurta apua erityisesti puolustusvoimissa, rajavartiossa, palo- ja pelastuslaitoksissa, sähköyhtiöissä, metsäyhtiöissä ja maatiloilla. Yleisesti ottaen mönkijöistä on hyötyä kaikilla niillä ammattialoilla, joissa täytyy kulkea vaikeakulkuisessa maastossa. Mönkijä jättää metsään huomattavasti vähemmän jälkiä kuin traktori, ja täten mönkijät vahingoittavat arkaa metsäpohjaa todella vähän. Mönkijöitä voi käyttää kuitenkin metsäalueilla ja pelloilla vain maanomistajan luvalla. Mönkijöihin on saatavilla monenlaisia lisävarusteita kuten peräkärryjä, nostopuomeja ja kuljetuslaatikoita, joiden avulla niistä voi muokata tiettyä tarvetta vastaavan työkoneen.
Maastomönkijät
Maastomönkijöillä ei saa käytännössä ajaa missään muualla paitsi omalla maalla tai sellaisella yksityisellä maa-alueella, johon on omistajan antama lupa. Se sopii siis erityisesti niille, jotka omistavat paljon maata tai heille, joilla on mahdollisuus tai tarve käyttää sitä omistajan luvalla isommalla maa-alueella. Sillä voi kuitenkin ajaa myös tiellä silloin, kun kuljettava maasto on liian vaikeaa, tie täytyy ylittää tai maastomönkijään täytyy lisätä polttoainetta lähellä sijaitsevalta huoltoasemalta. Maastomönkijä tarvitsee liikennevakuutuksen, mutta sitä ei tarvitse katsastaa.
Maastomönkijän käyttökustannukset ovat edullisemmat kuin toisen suositun mönkijätyypin, tieliikennemönkijän. Jos maastomönkijällä ajaa julkisella tiellä, sen ajaminen vaatii B-ajokortin, mutta maastossa sen käyttäjäksi riittää yli 15-vuotias kuljettaja. Alle 15-vuotias saa käyttää sitä ainoastaan suljetuilla alueilla. Maastomönkijällä ei myöskään saa kuljettaa matkustajia tiellä, ja sen suurin sallittu nopeus on tiellä 40 km/h, maastossa 60 km/h ja jääteillä 80 km/h. Maastossa voi ajaa ilman kypärää – tosin sen käyttäminen on erittäin suositeltavaa.
Katumönkijät
Katumönkijät tai tieliikenteeseen rekisteröidyt mönkijät ovat monipuolisia ajoneuvoja, joita voi käyttää myös julkisilla teillä. Tiellä ajaessa kuljettajalla pitää olla B-ajokortti. Katumönkijät jaetaan kahteen ryhmään: kevyisiin nelipyöriin ja nelipyöriin. Kevyisiin nelipyöriin lasketaan myös mopoautot ja niiden kuljettaminen vaatii vain M-kortin, jonka voi ajaa 15-vuotiaana. Kevyiden nelipyörien nopeusrajoitus on vakiinnutettu 45 km/h ja moottorin suurin sylinteritilavuus voi olla 50 kuutiota. Kevyt nelipyörä pitää olla tieliikennerekisterissä. Niin ikään ne pitää katsastaa säännöllisin väliajoin.
Nelipyörä on taasen kevyttä nelipyörää voimakkaampi mönkijä. Yleisillä teillä sen kuljettaminen vaatii B-ajokortin. Sen täytyy myös noudattaa tiekohtaisia nopeusrajoituksia, mutta maastossa sillä voi ajaa 60 km/h ja jäällä 80 km/h. Sen moottorin suurin nettoteho voi olla korkeintaan 15 kW. Kevyessä nelipyörässä ja nelipyörässä on talvisin käytettävä karkeakuvioisia renkaita. Lisäksi katumönkijä ei tarkoita, että se olisi suunniteltu pelkästään tiekäyttöön, vaan kaikkien mönkijöiden pääominaisuudet liittyvät maastossa ajoon. Maasto-ominaisuudet vaikuttavat sen käyttömukavuuteen asfalttiteillä.
Traktorimönkijät
Traktorimönkijät ovat melkein samoja kuin maastomönkijät, mutta niillä saa ajaa vain 40 km/h niin tiellä kuin maastossa, ja niiden kuljettamiseen tarvitaan ainoastaan T-ajokortti. Traktorimönkijöissä on myös jousitettu istuin, ja niissä voi kuljettaa matkustajia rekisteriotteessa ilmoitetun määrän verran. Traktorimönkijöitä on myyty Suomessa vasta vuoden 2007 jälkeen. Niistä syntyi heti suuri hitti, ja traktorimönkijöitä myydään Suomessa tällä hetkellä useita tuhansia vuodessa. Niiden käyttökulut ovat edulliset, ja traktorirekisteröinnin johdosta niitä voi käyttää yleisillä teillä enemmän kuin esimerkiksi maastomönkijöitä.
Tulevaisuuden mönkijät
Uusimmat mönkijätrendit suosivat rinnakkain istuttavia mönkijöitä. Tulevaisuudessa suosituimmat mönkijät tulevat olemaan isompia, mukavampia ja turvallisempia. Uusimmissa mönkijöissä on paikat kahdelle, kolmelle, neljälle, viidelle ja jopa kuudelle matkustajalle. Niihin saa myös turvakehikot ja hytit, jotka parantavat kulkuneuvon turvallisuutta. Tulevissa mönkijöissä on niin ikään kiinnitetty huomiota luontoon jätettävien jälkien vähentämiseen. Uusimmissa malleissa vain yksi takapyörä vetää, jolloin pyörien murto on huomattavasti pienempi. Samalla laitteen kääntösäde on pienempi, jolloin ne ovat aikaisempaa ketterämpiä.