Miellyttääkö moottorin mörinä, kutkuttaako akseliöljyn ja bensiinin katku sieraimiasi? Jos vastasit joo, voidaan reaktiosi intensiteetistä päätellä, oletko moottoriurheilun suhteen enemmän penkkiurheilija vai halajatko itse radalle pärräämään. Täällä kotimaan tantereella moottoriurheilun suosio on vaihdellut vuosien saatossa jonkin verran, mutta sille omistautunein joukko on aina ollut kiihkeä ja uskollinen. Pitkälti suomalaisten formula- ja rallikuskien menestys on määritellyt harrastajien suosimat lajit, mutta autourheilun ohella myös muilla lajeilla on omat seuraajansa. Monille mönkijät ovatkin mainio portti harrastuksen aloittamiseen.

Mutta mikä on mönkijä? Asiaan perehtymättömälle nimi saattaa tuoda mieleen kohtalaisen huvittuneitakin mielleyhtymiä, mutta kun asia tulee tutuksi, nimitys on helppo ymmärtää. Mönkijä on tavallisesti neljällä pyörällä kulkeva moottoriajoneuvo, joka kulkee niin tasaisella maalla kuin huonokulkuisessakin maastossa, mikä on luonnollisesti johtanut sen suosimiseen erityisesti erilaisissa viihdekäyttötilanteissa. Vaikka toimiihan kovavääntöinen laite vallan mainiosti myös työkäytössä. Luontoa mönkijällä ajaminen rasittaa kuitenkin jonkin verran, joten kisailemisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa tämäkin asia huomioon.

Mönkijät – työkaluista kilpakoneiksi

Mönkijöiden varhaisin historia ulottuu kauemmaksi menneisyyteen kuin mitä keskivertoihminen saattaisi olettaa. Klassikon aseman saavuttanut motorisoitujen ajopelien valmistaja, englantilainen Royal Enfield, lanseerasi ensimmäisen nykyaikaista mönkijää ulkoisesti muistuttavan ajolaitteen jo vuonna 1893. Pitkin 1900-lukua mönkijän prototyypistä kehitettiin erilaisia versioita, pääasiallisesti sotavoimien tarpeisiin, mutta monet näistä vaihtelivat tyypiltään ja muodoltaan. Niitä yhdisti useammin käyttö, eli joka sopivuus maastoon kuin maaston, kuin muut ominaisuudet. 60- ja 70-lukujen taitteeseen tultaessa mönkijän yleismuodoksi oli muotoutunut nykyään vieras kolmipyöräinen.

Modernille moottoriurheilun ystävälle tutut nelipyöräiset mönkijät ilmaantuivat markkinoille 1980-luvun ensimmäisinä vuosina, kun japanilainen moottoriajoneuvojen valmistaja Suzuki ryhtyi tuomaan markkinoille ensin heikkotehoisempia, huvikäyttöön tarkoitettuja mönkijöitä, laajentaen valikoimaansa nopeasti myös suuritehoisempiin ajopeleihin. Mönkijöiden moottoreiden tehostuminen vauhditti myös mönkijäurheilun kehittämistä. Markkinoille alkoi ilmaantua 80-luvun loppupuolella myös varta vasten kilpailukäyttöön suunniteltuja malleja, vaikka perusmallien muokkaus urheilukäyttöön muotoutui myös suosituksi tavaksi aloittaa laji. Mönkijöillä kilpaillaan cross country, eli metsäajossa, aavikkorallissa, kalliokiipeilyssä, tasaisella radalla ja kiihdytysajoissa.

Mönkijäkilpailut – tunnetuimpia laitevalmistajia

Moni moottoriurheilun kriitikko kutsuu lähes poikkeuksetta kaikkia ilmiön alalajeja välineurheiluksi, mikä omalla tavallaan on ihan tottakin, sillä ainoa ilman ainoatakaan välinettä aikaan saatava kilpailutilanne on klassinen, ilkosillaan suoritettu kreikkalais-roomalainen paini. Vaikka nykyvalmistajien tuottamissa mönkijöissä on ainoastaan hienoisia eroja varsinkin moottorin tehokkuuden näkökulmasta tarkasteltuna, on valmistajien omissa tavoitteissa ja periaatteissa huomattaviakin eroja, jotka ovat tärkeitä kilpailijoille. Valmistajaklassikoiden kuten Suzukin, Yamahan ja Hondan mönkijöiden ystävät arvostavat ensisijaisesti kokemuksen tuomaa varmuutta, mutta markkinoilta löytyy myös muita hyviä valmistajia.

Menestyneimmät mönkijävalmistajat ovat perinteisesti tulleet idän suunnalta, ja varsinkin Japanin saarivaltio on kunnostautunut mönkijällä ajamisen ilosanoman levittämisessä. Jo mainitun klassikkokolmikon ohella nousevan auringon saarelta ponnistaa muun muassa Kawasaki. Tyynenmeren alueelta ovat kotoisin myös kiinalaiset mönkijänvalmistajat BuYang, Keeway ja Linhai, kun taas CPI, Dinli, Kymco ja TGB ovat kaikki taiwanilaisia valmistajia. Eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia mönkijävalmistajia ova muun muassa Arctic Cat, Can-Am, Gas Gas ja Dinli, joista monet valmistajat myös moottorikelkkoja.

Mönkijäkilpailut – kansainväliset kilpailut

Kotimaan tantereella erilaiset mönkijäkilpailut ja muut tapahtumat häviävät suosiossaan tunnetuimmille lajeille, mutta laji kuitenkin kasvattaa suosiotaan pikkuhiljaa muiden moottoriurheilulajien rinnalla. Kasvavan suosion takana on ajamisen helppous verrattuna vaikkapa kaksipyöräisiin moottoriajoneuvoihin, ja koska monet mönkijät käyttävät samanlaisia vara- ja lisäosia kuin tavalliset autotkin, on niiden saatavuus ja hinta kuluttajaystävällisempi kuin vaikkapa motocross-pyöräilyssä. Mönkijäkilpailujen luvattu maa on kuitenkin Amerikan Yhdysvallat, jossa järjestetään säännöllisesti eriasteisia mönkijäkilpailuja erilaisissa lajeissa aina mönkijä-motocrossista jääajamiseen.

Erityisen suosittua mönkijäkilpailujen järjestäminen on Yhdysvaltojen itärannikolla. Vuodesta 1985 asti on järjestetty myös ATV National Motocrossa Championship -ajoja, joissa kilpaillaan kansallisista mestaruuksista ammattilais- ja amatööritasolla, keskiarvoisen osallistuja määrän ollessa yli 500 ajajaa. Vuonna 2006 mönkijäteollisuuden toimijat aloittivat alan kilpailusääntöjen yhtenäistämisen. Lajista kiinnostuneen on hyvä olla tietoinen, että mönkijällä ajaminen ei ole aivan helppoa, ja kuski, joka ei tunne ajamaansa reittiä ja hallitse painonsiirtoa esimerkiksi jarrutustilanteissa, asettaa itsensä onnettomuusriskin alaiseksi.

Mönkijäkilpailut – ympäristöasioiden huomioiminen

Mönkijällä ajaminen on hauskaa viihdettä ja varsinkin kilpailutilanteessa siinä on aivan omanlaisensa hohto. Se ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton laji ympäristöasioiden näkökulmasta tarkasteltuna. Vapaa-ajossa hallitsemattomalla mönkijällä ajamisella on tutkittu olevan jopa merkittäviä ympäristöä kuormittavia ja luontoa kuluttavia vaikutuksia erityisesti kallioilla ja soilla, mutta onneksi näihin asioihin voi vaikuttaa rajaamalla mönkijäkilpailut varta vasten moottoriurheilua varten rakennetuille ajo-alueille, joiden rakentamisessa on pyritty kompensoimaan näitä rasitustekijöitä. Myös mönkijöiden keskimääräistä korkeammat hiukkaspäästöt ovat herättäneet kritiikkiä.

Yhteenveto

Mönkijä on useimmiten nelivetoinen ja -pyöräinen ajoneuvo, joka tunnetaan kansainvälisillä kentillä joko nimellä quad bike tai ATV, eli ”all-terrain vehicle”. Vaikka tämä kaikkiin maastoihin sopivaksi suunniteltu ajopeli toimiikin oivana apuvälineenä vaikeakulkuisessa maastossa liikkumiseen, se on saavuttanut suorimman suosion viihdekäytössä, joka on viimeisinä vuosikymmeninä laajentunut entistä vakavasti otettavammaksi moottoriurheilun alatapauksena. Kotimaisissa moottoriurheilupiireissä mönkijät ja niillä kilpaileminen ovat vielä vähemmistössä, mutta maailman markkinoilla tilanne kehittyy aivan erilaisella intensiteetillä. Kehitystä kuitenkin tapahtuu.